Kirkolta tuli sitten lähtö toiseen evakkoon syyskuussa v. 1944. Hevosen kyytiin keikkalavalle pakattiin kaikki, mitä mukaan vain mahtui, ja Maila ja Irja päällimmäisiksi. Kauko polki matkan pyörällä ja Kalevi meni lehmien kanssa. Kauko oli huonojalkainen, joten Kalevi ajoi lehmät.
Kalevi tosin tokaisi Mailalle, että “Kauko ei ollut huonojalakanen vaan raskasjalakanen! Aina pääsi luistelemaan marjanpoiminnasta ja lehmähommista.”
Ouluntie oli mäkinen. Vastamäessä lapset työnsivät kapuloita rattaiden alle, jottei kärry valu alamäkeen. Myötämäessä taas kyydissä ei saanut olla, jos hevonen vaikka vauhdissa kaatuisi raskaan kuormansa kanssa. Matka oli pitkä ja lapset likaisia.
Maila muisteli: “Niskasta kun kynsäisi oli kynnenaluset täynnä täitä.”
Oulaisiin Laulumaahan päästiin lopulta perille ja lapset pestiin juuriharjalla. Sieltä palattiin samana talvena Kuusamoon.
Aluksi perhe asui myllyläläisten tallissa, mutta kun talonväki itse palasi, oli Niikkosten lähdettävä asumaan Lahdentaakse korsuihin. Niikkosentiellä sijainnut Kivelän talo oli poltettu evakossa olon aikana. Vain uuni säästyi, jossa Tilda-äiti paistoi leipiä.
Ruokana oli mm. ilmeisesti saksalaisten jäljiltä kuivattuja perunalastuja paperisäkeissä.
Saksalaisten ison varaston poltetuista raunioista taas löytyi 10 litran hillopurkkeja pullistuneina, mutta ehjinä. Suolaa kaivettiin lumen alta makkaratehtaan raunioista. Maila sanookin, ettei kirkolla asuneilla ollut nälkä, mutta syrjäkylillä varmasti oli.
Uusi talo valmistui kesäksi 1945 poltetun talon paikalle ja kaksoset syntyivät uuden talon kamarissa. Kivelän talo oli ensimmäisiä taloja pystyssä kirkonkylällä.
Joulukuussa Tilda vietiin sairaalaan sydämenlaajentuman vuoksi kaksosten ollessa puolivuotiaita. Sairaalasta luvattiin, että hän pääsee huomenna kotiin. Iltateen aikaan hän oli istunut sängyssään seinään nojaten, kun viereiseen petiin tuotu potilas oli saanut epileptisen kohtauksen ja kaatunut Tildan päälle. Huono ruoka, raskas kaksosraskaus ja evakkomatka olivat heikentäneet hänet niin ettei sydän kestänyt, vaan hän kuoli.
Kaksosia hoitamassa oli vanha Anna-mummi ja kaikenlaisia apulaisia. Apulaiset luovuttivat suuren työmäärän edessä ja keväällä löytyikin saunan takaa hankeen poljettuja miesten paitoja, joita he eivät olleet viitsineet pestä. Myös Tildan vaatteita katosi.
Maila kertoi sinä talvena käyneensä kauimmillaan saunalla saakka, työt pitivät yhdeksänvuotiaan tiukasti kotona.
Antti päätti viedä nuorimmat kaksoset Kajaaniin lastenkotiin. Kajaanista Aatu ja Osku siirrettiin Ähtäriin. Antti oli hakenut nuoruudentuttavansa Maija Rotosen Suvannosta avukseen talonpitoon. Heidät vihittiin 1946. Maijan suvun tutkiminen on aivan kesken, sillä tietolähteitä on vaikea löytää. Maijan isä oli Filip Rodionov ja äidin suku Petroffeja.
Kuusamon korsuasunnot 1945-1947
Antti Niikkosen korsut – Lähde: 1945-1947 Punaisentorin korsualue, Kuusamo
16) Antti Niikkonen, tallikorsu
17) Antti Niikkonen, navettakorsu
18) Antti Niikkonen, korsu
2021 Kuusamon kartta alla viitteeksi
Hi blogger, i must say you have very interesting articles here.
Your page should go viral. You need initial traffic boost only.
How to get it? Search for; Mertiso’s tips go viral
Thanks! I’ll check it out
Mielenkiintoista tietoa suvun vaiheista. Olen Taneli Viheriäsen Lempi-tyttären poika Kemistä ja olisi mukava joskus vaihtaa ajatuksia ja muistoja.
joo. mehän voitais jskus jutella esim FB messengerin tai skypekn kautta. Mut pitäisi helposti löytää omalla nimella sieltä