Niikkonen.com

Antti oli talon kurinpitäjä. Hän oli pikavihainen. Suuttui, mutta selän kun käänsi niin unohti.

Valehteleminen ja varasteleminen oli ehdottomasti kielletty, ja rahan kanssa Antti oli erityisen tarkka.

Aatu kertoi esimerkkinä isän tempperamentista erään kerran, kun he Oskarin kanssa palasivat riiureissulta isän mentyä jo nukkumaan. Pojat koputtivat varovasti lukittuun oveen, mutta ottivat sitten heti pari askelta taaksepäin, sillä ovesta ensimmäisenä tuli ulos Antin vihainen potku! Pojat tajusivat painua äkkiä sisälle ja peiton alle vaatteitaan riisumatta..!

(Aatun ja Oskun tempauksista saisi varmaan kirjan verran tarinaa..)

Vanttajantien talo ostettiin 1951. Antti piti siinä majataloa ja myi mm. hevosia. Tarinoita niiltäkin ajoilta löytyy!

Antti kuoli v. 1966. Kimmo muisteli seuraavasti:

“Olin kuusivuotias ja olimme, ainakin minun muistoissani, jossain Kitkan tiellä Nilon koulun tietämillä lastaamassa tiiliä (jotka oli tarkoitus viedä Rintajärvelle) Kaukon kuorma-autoon. Antti estelyistä huolimatta halusi auttaa ja sai sydänkohtauksen. Kauko otti Antin kuorma-autoomme ja minut myös mukaan ja ajoimme hurjaa vauhtia kylän lävitse terveyskeskukseen ja Kauko huudatti äänimerkkiä koko ajan. Antti puristi rintaansa ja yritti väittää, ettei ole mitään hätää. Tämä jäi pienen pojan mieleen pysyvästi. Aamulla sitten saimme mekin tiedon Antin kuolemasta ja Kauko otti sen raskaasti vaikka oli jo kolmenkymmenenkuuden ja aikuinen mies.”

Irja sanoi Kaukon tiuskaisseen Antille jossain vaiheessa kuormanlastausta: “Kyllä sinä vähemmälläkin hosumisella lautoihin pääset!”

Tästä sanomisestaan Kauko poti pahaa mieltä ja katumusta loppuunsa asti.

Maila oli sairaalassa kymmeneen yhteentoista asti yöllä, mutta hoitajat sanoivat pahimman olevan ohi ja hän tuli kotiin nukkumaan. Yöllä sairaalasta soitettiin Antin kuolleen uuteen kohtaukseen. Puhelimeen vastasi 15-vuotias Jouko, joka meni uutisesta aivan sekaisin. Itse Öke ei muista siitä yöstä enää mitään vaan palasi takaisin sänkyyn, ilmeisesti järkyttävä asia ei heti mennyt pojan tajuntaan, vaan mieli suojeli häntä tällä tavoin.

Antin hautajaisia järjestettiin. Maila muisteli silloin tapahtuneen Rintajärvellä mielenkiintoisen tapahtuman: tontilla olleeseen kuuseen (joka on jo kaadettu) tuli iso ukkometso töllistelemään. Se ammuttiin ja siitä tehtiin hautajaisväelle ruoka.

Irja kertoi Rintajärven mökin olleen Antin ostama vanha maalaistalo, joka purettiin ja koottiin jälleen Rintajärven tontille Antin kuolemaa seuranneena kesänä.

Tässä joitakin tarinoita, joita olen suvustamme kuullut. Ne kertovat minulle, mistä olemme kotoisin, millaisia ihmisiä takaamme löytyy, millaiset tapahtumat heihin ovat vaikuttaneet ja meihin heidän kauttaan. Ja meidän kautta lapsiimme.

Koetin miettiä joitakin ominaisuuksia, jotka minun mielestä kuvaavat sukumme jäseniä erityisen hyvin ja jotka nousevat esiin matkan varrella kerta toisensa jälkeen.

Rohkeus, itsenäisyys, sisu, herkkyys, huumori, lapsirakkaus, eläinrakkaus, rakkaus luontoon, luovuus, lojaalius ja hyväsydämisyys.

Rehellisyyden nimissä täytynee lisätä myöskin itsepäisyys ja äkkipikaisuus…

Edellinen Kuva-arkisto